Viikonloppualppinismia – Romsdal

Sampsa (Jyrkynen) soitteli ja kertoili viikonloppualppinismikonseptista. Saatuani selkoa miehen puheesta, ei vastaustani tarvinnut kauaa odotella: ”No totta hemmetissä olen messissä!”

Tuumasta toimeen. Iltakoneella Osloon, kentältä auto alle ja eka bivi yön pikkutunneilla Romsdalin puolella. Aamulla ylös ja etsimään keittimeemme sopivaa kaasua. Sitä löytyi lopulta Åndalsnesin Essolta. Lähestyminen reitille (Mongejuran Sydpilaren) alkoi puolilta päivin ja aloimme kiivetä tuntia myöhemmin. Kolmen tunnin päästä olimme turvemikstailleet ja rymyteknoilleet viisi köyden mittaa ja alkoi tulla pimeä. Tähän aikaan vuodesta päivä on jo lyhyt ja reittiä oli vielä paljon jäljellä, ja päädyimme peruuttamaan alas laaksoon. Olimme koko päivän tähyilleet laakson toisella puolella siintävää makiaa jääputousta ja sen houkutus oli yöteknoa suurempi.

Jo aiemmin reissulla kauriin jäljet olivat näyttäneet helppokulkuisen reitin ylämäkeen ja alamäkeenkään ei tarvinnut pettyä. Löysimme kuivan yösijan ison boulderin alta ja uni maittoikin vaivatta seuraavaan aamuun. Valoisan tultua ylös ja Essolle syömään ravitseva hampurilais-aamiainen. Puolilta päivin olimme taas valmiina lähtemään reitille, joka oli komea jääputous laakson pohjoisseinällä. Running belay –taktiikalla muutamia satoja metrejä ja sitten varmistukseen. Kiipeily muistutti jonkin verran koskimelontaa, mutta se ei kauden ensijäille päässyttä rassannut. Pimeän tultua suuntasimme taasen alas. Olisikohan nousumetrejä tullut puolisen kilometriä. Hieno putous. Hivenen kiusalliseksi sen teki paikoittainen jään huono kunto, mutta kuivana se on ehdottomasti kiipeämisen arvoinen.

Yhteenvetona: viikonloppualpinismi toimii Osloon lentäen oikein mukavasti. Lentokone oli sen verta tyhjänä, että jalat sai oikaistua exit-paikalla molempiin suuntiin. Kustannukset olivat varsin siedettävät. Meno-paluu-lennot Osloon maksoivat noin 80 € ja autosta saman verran lisää. Kaiken kaikkiaan keikka oli pauttiarallaa 200 € / pää.

Suosittelen!

-Johannes