Teksti: Aleksi Mehtonen
Kuvat: Aleksi Mehtonen
Vuosi sitten Aleksi Mehtonen oli kutsuttuna mukana seuraamassa Making of Hakkuhuukkailukisoja 2013. Palaamme hetkeksi näihin vuoden takaisiin tunnelmiin, ja kaivatun Antti Aholan haastatteluun. Aihe on ajankohtainen sillä Hakkuhuukkailukisan isä JP Vuolijoki on parhaillaan kiireinen vuoden 2014 kisajärjestelyjen kanssa. Stadikalla huukkaillaan 13.12 ja tapahtumassa klo 13 pidetään hiljainen hetki Antin ja Juhan muistolle. Tsemppiä JP:lle järjestelyjen kanssa! T: Teija
Järjestyksessään toiset Hakkuhuukkailun SM kilpailut järjestettiin 16. marraskuuta 2013 Helsingin Olympiastadionilla. Viime vuonna paikalla oli paljon yleisöä, jotka täyttivät yläkerran kisakatsomon ääripäitä myöten. Kisojen karsintoihin osallistui viisikymmentä kiipeilijää ympäri Suomea.
Hakkuhuukkailun ideana on jäähakkujen avulla kiivetä toisiaan haastavempia reittejä, jotka on rakennettu stadionin kylmää hohkaviin betoniseiniin. Otteet muodostuvat vanhoista sisäkiipeilyotteista ja puunpaloista.
Kipinä Hakkuhuukkailun SM -kisojen järjestämiseen lähti, kun Juha-Pekka Vuolijoki ja Johannes Kärkkäinen olivat vuonna 2011 lokakuisena iltana kiipeämässä Olympiastadionilla.
“Molemmilla oli mielessä toisen toista lennokkaampaa ideaa mitä kisoissa pitäisi tai voisi olla, lisäksi näin hieno treenipaikka pitää saada useampien tietoisuuteen ja jakaa kavereiden kanssa” kertoo Vuolijoki. Vuodelle 2011 kisoja ei enää keretty järjestämään, mutta seuraavana vuonna kisat oli pakko saada.
Kisojen järjestämisen haastavuus
“Ensimmäiset huukkailut vuonna 2012 oli työläimmät. Paljon ajatuksia, mutta ei varsinaisesti mitään valmista.” kertoo Vuolijoki. Monia tärkeitä asioita puuttui, kuten kisaformaatti, pisteenlaskut, aikataulut ja tärkeimmät eli kisareitit.
Turvallisuus piti ottaa myös huomioon. Aikaisemmin stadionilla ei ollut verkkoja, jotka pyydystäisivät putoavia hakkuja, mutta kisojen ansiosta ne saatiin rakennettua kisaajien ja varmistajien suojaksi.
Suurin helpotus 2013 vuoden kisoissa oli kiipeilyreittien rakentaja Antti Aholalta. Antti voitti ensimmäisena Hakkuhuukkailin SM -kisat ja lupautui rakentamaan reittejä viime vuoden kisoihin. “Itselläni kului varmaan kuukauden päivät eka kisojen reittien rakentamisessa” kertoo Vuolijoki.
2013 kisojen finaalireitin filosofiaa
Reitintekijä Antti Ahola kertoi mietteitään 2013 huukkailukisojen alla finaalireitin teosta. Antti oli toiminut reitintekijänä pari vuotta Ruoholahdessa sijaitsevalla Kiipeilyareenalla ja sitä ennen Tapanilassa.
Tärkeimpänä kohtana oli tehdä reitistä edellisvuotta helpompi. “Ei ole kovin katsojaystävällistä, jos finalistit eivät pääse puoltaväliä pidemmälle” kertoi Ahola. Antti oli nähnyt edellisenä vuonna kisaajien tason ja pystyi sen avulla päättelemään minkälaisen reitin tekee. “Mielessäni pyöri ajatus, että tee sellainen reitti, että minä melkein pääsen sen, niin eiköhän se muillekkin käy” Ahola kertoi.
Reitin teko onnistui muutamassa tunnissa kisaa edeltävänä päivänä ja idea katosta roikkuvaan puuhun ja renkaaseen tuli Juha-Pekka Vuolijoelta. “Niistä syntyi ison maailman kisoja muistuttavaa rekvisiittaa” Ahola kertoi.
Finaalireitin alku oli rakennettu herkäksi ja tekniseksi. Otteilla pääsi lepäämään ja alun pystyi kiipeämään nopeasti. Reitin loppuosa oli tarkoituksella tehty pumputtavaksi ja se näkyi monen finalistin kasvoista.
“Reitti toimi juuri niinkuin sen pitikin. Sääli, että moni finalisteista jäi alun kikkailuihin” Antti tuumasi.
Olympiastadionin pohjoiskaarre on saanut uusia aktiivisia kävijöitä ja kisojen jälkeisellä viikolla on kuulemma reiteillä ollut ajoittain ruuhkaa. “Kisat ovat omalta osaltaan tehneet tehtävänsä ja saattaneet uusia harrastajia lajin pariin” kertoi Vuolijoki.
Finaalireitin tutkiskelua
Matt Watkins puunrungon kimpussa
Videoita aiemmista Hakkuhuukkailukisoista https://vimeo.com/album/2547207
13.12 järjestettävistä kisoista tärkeitä uutisia julkaistaan hiljan, joten ollaan kuulolla ja nähdään stadikalla!
