SBO:n lumivyörykurssilla Dawosissa

Teksti ja kuvat: Johannes

”Kuvittele seisovasi pickupin lavalla kahdeksankympin vauhdissa ja loikkaavasi kyydistä tarkoituksena tarrautua kiinni lyhtypylvääseen.” Näin havainnollisti lumivyöryn voimaa ja vauhtia kurssilaisten sankarihahmoksi noussut sveitsiläinen lumivyöryekspertti Manuel Genswein. Musta huumori oli varmasti osin myötäsyntyistä, mutta luullakseni siihen oli leimansa painanut myös elämäntyö lumivyörypelastuksen parissa. Tiukasti yleisöään katsova ja ajattelemaan haastava mies puhui vain asiaa vahvasti englantinsa korostaen.

SBO:n (Svenska Bergsguide Organisationen) vyörykurssi tuoreille vuoristo-opaskandidaateille järjestettiin Sveitsin Davosissa 25.-30.1.2015. Kuudesta kurssilaisesta neljä oli Suomesta ja kaksi Ruotsista. Kurssikielenä käytettiin englantia. Kurssi järjestettiin yhteistyössä Sveitsin lumi- ja lumivyörytutkimuskeskuksen SLF:n (WSL Institute for Snow and Avalanche Research SLF) kanssa.  SBO:n osalta kouluttajina toimivat kaksi ruotsalaista vuoristo-opasta Mikael Amlert ja Mattias Erlandson. Sveitsiläisiä kouluttajia olivat mainitun Manuel Gensweinin lisäksi geologi ja vuoristo-opas Stephan Harvey, fyysikko Henning Löwe ja meteorologi Christine Pielmeier. Ski patrol -näkökulmaa kurssille toi Andermattissa työskentelevä ruotsalainen Björn Becker.

Kurssikokonaisuus koostui runsaista ilta- ja aamuluennoista sekä kuudesta päivästä mäellä. Ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä treenasimme Mikaelin ja Björnin johdolla ja saimme samalla tutustua Davosin ski patrol –toimintaan komentokeskuksineen ja räjähdeainevarastoineen. Ensimmäisen päivän iltana Manuel Genswein aloitti luennoilla ja toinen päivä leikittiinkiin sitten hänen johdollaan piipparin piilotusta sekä treenattiin pelastustekniikoita ja taktiikoita. Toisen päivän lapiointitreenissä saavutimme takuulla kurssipäivien maksimisykkeet. Kaksi kuoppaa maahan saakka noin 2 metrisen paikoitellen varsin kovan lumipeitteen läpi. Rankkaa. Gensweinin opissa pureuduimme syvälle piipparien sielunelämään ja herra taisi olla pitkälle itse suunnitellut sekä Barryvoxin softan että paikallisen lumivyörypelastusstrategian.

Mr. Tatur Autio ja klassinen piippari.

Lumivyöryn uhrin esillesaamisen viimeinen silaus. 

Kaksi polvillaan olevaa keskittyy hautautuneeseen.

Sveitsin armeijan kopteri.

Mestari Manuel selittää monisignaalidatan ongelmia syvätasolla.

Kolme seuraavaa päivää keskityimme lumipeitteen rakenteeseen Stephen Harveyn johdolla. Vyöryriski oli tuolloin merkittävä: 12 ihmistä menehtyi Sveitsin Alpeilla lumivyöryissä 4 päivän aikana. Tämä on puolet keskimääräisestä vuotuisesta määrästä. Neljännen kurssipäivän randolla kuultiin 10-20 humahdusääntä ja nähtiin useita räjähteillä laukaistuja ja spontaaneja vyöryjä sekä hiihtäjän laukaisema vyöry. Laukaisimmepa itsekin vyöryn etäältä sekä neljäntenä että viidentenä kurssipäivänä. Herkässä oli släbi paikoin. Oli erittäin opettavaista löytää heikkoja kerroksia vastikään vyöryneistä.

Kurssilaisten arvaukset pohjoisen suunnasta.

Stephen ja pala potenttia pohjasläbiä.

Herrasmies ei kuulu tänne.

Kurja kurssirando. Sää ja lumi oli kivoja.

Släbi ei jaksanut liukua, kun mäki oli liian loiva.

Kurja kurssirando.

Hetkeä ennen vyöryä.

Kyllä tätä pakoon lähti. Surface hoar laukesi aika kauas 

kun tama vyöry laukaisi kolme muuta vyöryä.

Vyöryneen penkan poikkileillaus. Heikko kerros 

erottuu ylimpänä tummempana juovana.

Heikko kerros lähikuvassa. Vanha kylmä pintakerros.

Etälauenneet

Syvempää ymmärrystä lumipeitteen prosesseista – esimerkiksi fasetoitumisesta – tarjoili luennollaan lumen fysiikan parissa työskentelevä Henning Löwe. Paikallisessa kylmälabrassa tutkitaan lumen ja lumipeitteen elinkaarta pilvestä kevääseen ja tuotekehitetään tekolunta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Lumivyöryriskiluokituksien parissa työskentelevä Christine Pielmeier esitteli meille Sveitsin riskiluokituksen syntymistä kokonaisuudessaan. Dataa kerätään ja tuotetaan  Sveitsissä automaattisten havaintoasemien, paikallisten lumianalyytikoiden, asiaan vihkiytyneiden vuoristo-oppaiden, säähavainto- ja ennustetietojen sekä tietokonemallinnusten avulla. Tietojen pohjalta kolmen meteorologin tiimi tuottaa ennusteen talvikaudella päivittäin kello 17 neljällä kielellä ja ennustetta tarkennetaan vielä kello 8 seuraavana aamuna. Pielmeier luennoi myös tuotetun ennusteen vahvuuksista ja heikkouksista. Osallistuimme myös Davosin alueen ennusteen luomiseen mäeltä kerätyn lumianalyysidatan ja havaintojen muodossa.

SLF:n lumilabran lumimalleja. Vas. uusilumi ja oik. fasetoituva kerros.

Satunnainen luennonaihe satunnaisessa luokanovessa.

Sveitsin lumivyöryennustamisen pyhimmässä. Christine 

näyttää tuoretta dataa analyysien pohjaksi.

Kurssipäivät olivat pitkiä ja taukoja ei juuri pidetty ja pureskeltavaa riittääkin pitkäksi aikaa runsaiden muistiinpanojen valokuvien ja Harveyn suositteleman White Risk –nimisen nettipohjaisen lumivyörytietokannan kanssa. White Risk –kokonaisuuden hankkimista suosittelen erityisesti Sveitsin lumilla liikkuville. Kokeiluversio toimii ilmaiseksi vuorokauden ajan. Kaikenkaikkiaan kokonaisuus toimi mielestäni erittäin hyvin juuri monen erilaisen näkökulman vuoksi. Toimintaa ohjaavaa lumivyöryriskianalyysiä tehtäessä tietoa on hyvä kerätä monesta eri lähteestä ja luoda kuva tämän hetken keskeisimmistä lumipakan ongelmista, niiden vakavuudesta ja sijainnista. Lumivyöryriski on usein suoraan verrannollinen lumen laatuun ja loppukaneetiksi poimin pari lausetta Christine Pielmeierin luennosta.

“Signs of instability are very true.”

“Don’t trust stability.”

Kurssi ohi ja läski tummuu.

Löytyi kivaa laskettelua kurssin jälkeisinä päivinä. Kuvassa Fredrik Aspö.

Putikkaa.

Mettässä.

Randolla.